Nyt on jo kesä ja monenlaisten onnittelu- ja juhlapuheiden aika!
Hyvään puheeseen, kuten kaikkeen muuhunkin itsensä ilmaisemiseen tarvitaan uskallusta, heittäytymistä ja omaa näkökulmaa. Henkilökohtainen oma sanottava, ääneen julkisesti lausuttu sana on hieno lahja ja arvokas muisto juhlakalulle. Puhetta valmistellessasi älä sano vain, mitä sinun tässä kuuluisi sanoa, vaan kuuntele hetki sisintäsi ja mieti, mitä kaunista, kannustavaa, kiittävää tai muuten positiivista haluaisit sydämestäsi sanoa juhlapuheen kohteelle. Henkilökohtaisuus vaatii aina rohkeutta raottaa omaa sieluaan, uskallusta antaa jotain itsestään. Pelkkä virallinen juhlava puhe on toki monissa tilanteissa ihan kelpo manööveri, mutta kun kerran joudut pitämään puheen, mikset tekisi siitä sellaista, joka jää mieleen sekä puheen kohteelle, että myös muille kuulijoille.
Henkilökohtainen, ääneen julkisesti lausuttu sana on hieno lahja ja arvokas muisto juhlakalulle.
Esiintymisjännitys tai suuri itsekritiikki varoittavat meitä joutumasta huomion keskipisteeksi. On pelottavaa pyytää muita ihmisiä hiljentymään ja kuuntelemaan. Sydän pamppailee, polvia heikottaa, kädet tärisevät ja puna hiipii poskille. Omaa jännitystäni on helpottanut suuresti oivallus siitä, etteivät ihmiset ole niin kauhean kiinnostuneita toisistaan, enimmäkseen ihmiset pohtivat omia asioitaan. Muiden mokia ei muistella vuosikymmeniä kahvipöydissä, eikä ketään kiinnosta kovin kauaa kenenkään ujous, ulkonäkö tai esiintymispaine. Tämä on vapauttanut minua olemaan ihmisten edessä, välittämään mieluummin sanottavaani kuin huolehtimaan siitä, mitä muut minusta mahtavat ajatella. Nykyään pienet perhoset vatsassa vain innostavat: jee, kohta on minun vuoroni päästä ääneen!
Itsevarmuutta saat myös siitä, että valmistelet puheen huolellisesti etukäteen. Virheetön kielioppi tai täydelliset lauserakenteet eivät loppujen lopuksi ole ratkaisevia puheen onnistumisessa, tärkeintä on, että saat välitettyä sisällön ymmärrettävästi ja aidosti. Mieti juhlan lähestyessä puheesi kohdetta, mitä hänessä näet, arvostat, ihailet. Mitä sellaisia sinuun erityisesti vaikuttaneita yhteisiä muistoja sinulla on hänen kanssaan, tai mitä puolia hänessä kadehdit tai hämmästelet? Miten haluaisit häntä kiittää tai onnitella, onko hän saavuttanut tai onnistunut jossain, joka vaatinut työtä ja ponnisteluja? Käy läpi puheesi rakennetta, tarkista, että siinä säilyy punainen lanka, ja että tarina ei lähde liikaa rönsyilemään. Lyhyt ja ytimekäs on aina parempi kuin pitkä ja harhaileva. Teknisesti puheen loppuun voit laatia yhteenvedon ja nostaa maljan tai vaikka pyytää kaikkia yhtymään kolminkertaiseen eläköön-huutoon.
Ihanaa kesää ja sydämellisiä juhlapuheita!
Kirjoittaja on Anna-Elina Lyytikäinen, joka on tehnyt pitkän uran ohjaajana, näyttelijänä ja näytelmäkirjailijana suomalaisissa ammattiteattereissa. Monipuolinen ilmaisualan ammattilainen toimii lisäksi IMAGOsettersillä esiintymisen- ja ilmaisunvalmentajana.