BLOGI

Nyt on jo kesä ja monenlaisten onnittelu- ja juhlapuheiden aika!
Esiintymisjännitys tai suuri itsekritiikki varoittavat meitä joutumasta huomion keskipisteeksi. On pelottavaa pyytää muita ihmisiä hiljentymään ja kuuntelemaan. Sydän pamppailee, polvia heikottaa, kädet tärisevät ja puna hiipii poskille. Omaa jännitystäni on helpottanut suuresti oivallus siitä, etteivät ihmiset ole niin kauhean kiinnostuneita toisistaan, enimmäkseen ihmiset pohtivat omia asioitaan. Muiden mokia ei muistella vuosikymmeniä kahvipöydissä, eikä ketään kiinnosta kovin kauaa kenenkään ujous, ulkonäkö tai esiintymispaine. Tämä on vapauttanut minua olemaan ihmisten edessä, välittämään mieluummin sanottavaani kuin huolehtimaan siitä, mitä muut minusta mahtavat ajatella. Nykyään pienet perhoset vatsassa vain innostavat: jee, kohta on minun vuoroni päästä ääneen!

Liian pieni vai liian kiillotettu? Mielikuva ratkaisee – myös silloin, kun se ei ole totta
Mielikuva. Niin ohut, niin nopeasti syntyvä, ja silti niin ratkaiseva. Ei perustunut faktaan. Ei perustunut laatuun, osaamiseen tai asiakaskokemuksiin. Perustui fiilikseen.
Mutta niin me ihmiset toimimme.
Henkilöbrändi syntyy joka tapauksessa – rakennatko sitä sinä vai annatko muiden rakentaa?

Vaatteiden kirjoittama tarina
Pukeutuminen on paljon enemmän kuin pelkkiä vaatteita ja trendejä – se on tapa osoittaa kunnioitusta itseämme ja muita kohtaan. Se on ulkoinen viesti, jonka lähetämme maailmalle joka ikinen päivä. Huoliteltu pukeutuminen kertoo, että arvostamme tilannetta, ihmisiä, joiden seurassa olemme ja itseämme. Siksi ei ole “ihan sama, minkä näköisenä menee ruokakauppaan” tai että “pukeutumisella ei olisi mitään merkitystä”. Pukeutuminen vaikuttaa mielialaamme ja siihen, miten kohtaamme muut. Pukeutumisen tarinassa parasta on se, että tarina on ihan itse kirjoitettavissa ja sillä tarinalla voi olla isokin merkitys.

Jollakin ihme tuurilla onnistuin -tällä kertaa.
Oletko joskus onnistunut jossain, saanut siitä kehuja ja silti sinusta tuntuu, ettet ansaitse niitä? Tunnet häpeää tai sinusta tuntuu siltä, ettet oikeasti tiedä asiasta yhtään mitään ja nyt vain jollain ihme tuurilla satuit osumaan oikealla hetkellä oikeaan paikkaan ja nyt kaikki kuvittelevat, että oikeasti osaat jotain, vaikket osaakaan? Jonakin päivänä asia tulee esille ja päivänvaloon myös muille, että olitkin oikeasti se osaamaton puoliammattilainen, joka räpelsi itselleen tuurilla jotain ihme saavutuksia.